Retkikohteita

Tauko Pellingin läntisessä Sandössä
Pellingin melontaretki

TOIMINTAYMPÄRISTÖMME

Porvoonjoki ja Porvoota ympäröivä saaristo ovat "aluevesiämme". Tähän väliin mahtuu kaikkea kapeasta ojasta avomereen. Myös Mustijoki ja muut ympäristön joet on valloitettu. "Aluevetemme" osuvat melko hyvin Porvoon kaupungin kartalle.

Suosituimmat reitit ovat vajalta jokea ylös Strömsbergin padolle ja toisaalta jokea kaupungin halki alaspäin Hamariin, jonka venesatamassa voi nauttia munkkikahvit. Molempiin kohteisiin matkaa kertyy 6,5 kilometriä.

Hieman pidemmälle vie "Aarresaaren" eli Ison painolastisaaren kierros, josta matkaa kertyy noin 8 kilometriä. 

Porvoonjoki

 

Kartta melontareitistä (PDF, tiedostokoko n. 2Mb)

 

Porvoonjokea on ollut tarkoituksena kehittää hyväksi melontareitiksi opasteineen ja raivaamalla kajakin lasku- ja nousupaikkoja. Valitettavasti opasteet ja kajakinnousupaikat ovat hävinneet tai kasvaneet umpeen muualta kuin reitin esitteestä. Maihinnousupaikat ja penkereet ovat usein jyrkkiä, savisia, pusikkoisia ja toukokuun puolenvälin jälkeen nokkosten valtaamia. Esitteen neuvoja kannatta toki lukea etukäteen.

 

Toisaalta, jos omaa sopivasti rämäpäisyyttä, niin varsinkin korkeavedenaikaan monista koskista kokenut meloja pystyy koski- tai muovikajakeilla laskemaan; padot joutuu toki kiertämään maitse. Lasikuitu- ja muut arvokajakit eivät sovellu tälle reitille. Ainakin Pukkilan Naaraskoskesta Porvooseen reitti on hyvin antoisa päivän mittainen seikkailu. Hiirkoskesta (lat 60° 32.681' lon 25° 34.143') 2.5 km ennen Askolan kirkonkylää voi kokenut koskimeloja laskea kypärä päässä, muiden neuvoisin raahaamaan kajakkinsa kosken länsirantaa pitkin kosken ohi. Hiirikoskessa on metallirojua ja betonilohkareita vaarana kaatuneelle melojalle. Kerkkoon Tukkilasta Porvooseen (n 10 km) joki rauhoittuu ja soveltuu aloittelijoiden melottavaksi. Tukkilan uimapaikalta kajakin saa hyvin veteen ja Strömsbergin padon ohi pääsee länsirantaa pitkin helposti.

 

Porvoonjokea suosittelen melottavan joko kevättulvien aikaan tai runsaiden sateiden jälkeen. Kauppoja matkan varrella on Pukkilassa, Askolan kirkonkylässä, Vakkolassa ja tietenkin Porvoossa.

 Porvoonjoen esittely löytyy nettiosoitteesta http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/18/index.html

Joen ennustetusta virtausmäärästä löytyy puolestaan tietoa osoitteesta http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/18/q1800650y/wqfi.html#qin

Mustijoki

Kaupungin nettisivuilla lukee:
”Mustijoki virtaa läpi kolmen kunnan ja maisemat vaihtelevat peltoaukeista pieniin koskiin ja kultturelleihin maalaismaisemiin. Koskipaikat on helppo ohittaa kanoottia kantaen. Mustijoen melontareitti soveltuu koko perheen päivämelontaan. Pituutta melontareitille tulee kaikkiaan yli 50 km ja vaatii hyvää melontakuntoa mikäli haluaa meloa sen päivässä. ”

Wikingit järjestivät ikimuistoisen retken Mustijoelle keväällä 2008 ja palaten vajalle väsyneenä ja mutaisina. Joen loppuosuus Hinthaarasta merelle soveltuu paremmin perheelle sisältäen vain pari lyhyttä kantomatkaa. Kajakin saa veteen helposti Kuninkaantieltä (lat 60° 23.816' lon 25° 28.4') Hintahaaran risteyksestä Nikkilän suuntaan n 500m, mihin autonkin saa jätettyä. Tyysterin padolla kannattaa rantautua patojen välissä olevalle kalliolle ja kantaa siitä kajakin yli. Vastaavasti Åminsbyn padon länsirannalta pääsee yli. Molempiin kohtiin pääsee myös autolla kohtuullisesti. Täältä eli Mustijoen suistolta pääsee jatkamaan kajakilla Porvooseen aina vajalle asti. Matkaa Hintahaarasta Åminsbyhyn kertyy 13 km ja sieltä Wikinkien vajalle 20 km lisää. Hinthaaran yläpuolella melojilta kaivataan sopivasti koskenlaskutaitoa, rämäpäisyyttä sekä nokkossietoa ja mieluiten kevyet muovikajakit tai koskarit mukaan. Kauppoja ja baareja on reitin varrella Pornaisessa ja Hinthaarassa. 

Ilolanjoki

On useiden melojien suosittelema. Kesällä virtaamaa ei yleensä riitä vaan joki sopii kevätretkeksi tai runsaitten kesäsateiden jälkeen. Jakarintiellä on hyvä kajakin veteenlaskupaikka, josta aloittelijan voi helposti meloa vastavirtaan Sannäsin kartannon ohi aina Ilolan Postimäen lähellä olevalle koskelle ja samaa reittiä takaisin. Matkaa kertyy yhteensä 15 km. Meloa voi myös Jakarintieltä merelle. 

 

Porvoon lähimerialueet

 

Tiistaimelonnat tutustuttavat aloittelevat melojat Porvoon lähivesiin. Vajaa vastapäätä näkyvät Naturasuojelukohteet Maari ja Linnanmäki, jonne tanskalaiset Viikingit rakensivat puisen linnoituksen 800..1100 luvulla. Vanhan sillan alla joki virtaa keväisin voimakkaasti, joten melojan kannattaa pitää sopivasti etäisyyttä sillan tukipylväisiin. Sitten näkyvät jo Porvoon tunnusmerkit eli punaiset tupakka-aitat. Uuden sillan kupeessa olevassa Porvoon Paahtimossa voi kotimatkalla pistäytyä kahville, nousten suoraan kajakista kahvilan terassille. Kaupungin jälkeen joen oikealla puolella tulee vastaan Kokonniemen puisto. Tässä kohtaa on joen oikealla (länsi) laidalla kivi (en tiedä tarkkaa paikkaa mutta noin lat 60° 22.7' lon 25° 40.517'), jota ei sopivalla vedenkorkeudella helposti havaitse. 

Vasemmalla puolella kaupungin jälkeen avautuu Ruskiksen linnunsuojelualue, jonne ei ennen syyskuuta saa meloa. Monet linnut pesivät Ruskiksen läpi raivattujen reittien vieressä (kuten kurki kesällä 2008). Linnut häiriintyvät helposti melojista. Syyskuun alussa kannattaa toki kokeilla tunkeutua viimeisen sillan alta (lat 60° 22.457' lon 25° 40.775') kohti yhä kukkivia lumpeita ja edelleen kaupungin selälle. Sikosaari kannattaa syksyisin kiertää myötäpäivää, koska toisin päin ei väylää helposti löydä. Stensbölen ranta (kaislikon itäranta) on suojeltua eikä 200 m lähempää rantaa saa meloa. 

Pääväylää ulospäin meloessa Hamaria vastapäätä laivareitin toisella puolella ovat kuuluisat Sahasaaret: Pajasaari, Kaunissaari ja Furuholmen. 1730-luvun lopulta 1900-luvun puoleenväliin täällä sahattiin lautoja niin veneiden, laivojen kuin talojen rakennusaineeksi. Tällöin Hamarissa valmistettiin jopa valtamerialuksia. Sahan ja telakan työläiset asuivat sekä Hamarin että Kråkön yhä osin asutuissa työläistaloissa. Pajasaaren itäpuolella on hiekkainen matalikko lat 60° 21.692' lon 25° 39.298', johon varomaton meloja juuttuu helposti kiinni. Pajasaaren kannattaa siis kiertää hiukan kauempaa ja sitten kannattaa koukata Kaunissaaren läpi menevään käytävään lat 60° 21.598' lon 25° 39.159'. Kuten meloja huomaa saariryhmässä on valtavasti tasaisen kokoisia kiviä. Näihin saariin valtamerialukset tyhjensivät kivipainonsa, jotta pääsisivät Porvoon satamaan. Lähtiessään laivat ottivat vastaavasti kiviä takaisin tasapainottaakseen aluksensa. 

Ennen Sahasaaria meloja voi myös koukata itään Sikosaaren ja Killingön välistä. Killingön harju jatkuu pitkälle veden alla muodostaen kareja (lat 60° 21.669' lon 25° 39.808'), joita kannattaa varoa. Killingön rantaa pitkin edetessä saavutaan lintutornille (lat 60° 21.283' lon 25° 40.246'), jonne voi helposti rantautua. Lintutornista näkee hyvin lintuja auringon paistaessa takaa. Joutsenten, harmaahaikaroiden lisäksi Stenbölefjärdenillä levähtää runsaasti muuttolintuja kuten uiveloita, jouhisorsia, merihanhia ja kurkia. Usein näkyy myös ruskosuohaukkoja viime vuosina lahdella on leijaillut sinisuohaukkakin. Lähiseudun merikotkat käyvät usein kalastamassa lahdella. Matkaa voi jatkaa Kråkön rantaa pitkin kaakkoon aina Källsundetiin (lat 60° 20.408' lon 25° 42.097). Lahden perälle Bjurbölevikeniin putosi 12.3. 1899 klo 21.29 meteoriitti, jonka yli 80 kiloinen pääkappaletta esitellään Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Tämän tapahtuman ja Haleyn komeetan aikalaiskertomuksista sai Tove Jansson inspiraation kirjaansa Muumipeikko ja pyrstötähti. 

Källsundetin läpi meloja pääsee Kråkön eteläpuolelle, josta aukeaa reitti Fladania pitkin Seitlahteen ja sieltä Sondbyhyn, Tirmoon ja Pellinkiin. Suojaista kaislalahtea pitkin jatkamme länteen Haikkoonselälle. Paluumatkan voi aloittaa melomalla Kråkön lansirantaa pitkin pohjoiseen. Niin Kråkön lounais- kuin luoteisnurkassa ovat pienet purjelaivojen painokivistä syntyneet saaret: Yttre - ja Lilla Barlastholmen. Haikkoonselän länsirannassa näkyy Albert Edelfeltin ateljee ja Haikon kartano. Muutaman kilometrin melonnan jälkeen lähestyy Hamarin kahvila, jonne kannattaa pistäytyä kahville. Laiturien eteläpuolella on pieni kajakkien rantautumiseen sopiva hietikko. Kahvin juotua voi palata vajalle (halutessa Paahtimon kautta). Matkaa kertyi runsaat 20 km. 

Hiukan etäämmällä

 

Heti kun lähitienoot on koluttu kannattaa suunnata kauemmas kohti taatusti yhtä kauneinta osaa Suomesta. Porvoon kaupungilla ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä on useita kohteita tarjolla retkien kohteiksi tai levähdyspaikaksi jatkaaksenne virkeänä melomista. 

Porvoon kaupungin ulkoilualueet

 

Joista melontakohteiksi sopivat (koordinaatit ~WGS84 standardissa): 

Äggskärin ulkoilualue (lat 60° 12.509' lon 25° 45.123')
Ulkosaaristossa, keittokatokset, ulkokäymälät, hätäpuhelin, soutuveneitä, kalastusmahdollisuus. Purjeveneilijöiden suosiossa oleva todella hieno saariryhmä upeine kallioineen ja vanha luotsimaja. Soveltuu melontaretken päämääräksi vajalta (~27 km) tai Sondbyn rannoilta (~9km). Hyvä telttailu ja nuotiopaikka. Kerrassaan ihana paikka tyynenä alkukesän aamuina ja iltoina.

Hakasalon ulkoilualue (en tiedä missä)
Saari Emäsalon itäpuolella, (laituri), keittokatos, ulkokäymälät, kalastusmahdollisuus.

Norrholmen (lat 60° 13.278' lon 25° 41.35')
Saari Hakasalon itäpuolella, (laituri), grilli, telttailu, kalastus mahdollisuus.

    Sondby I (lat 60° 15.86' lon 25° 49.229')
    Meren rannalla n. 20 km keskustasta, uimaranta, telttailualue, matkailuvaunualue, keittokatos, palloilukenttä. Porvoon paras uimapaikka lapsille. Hyvä kajakin veteenlaskupaikka. Pääsee hyvin autolla . Soveltuu erinomaisesti pelastautumisharjoituspaikaksi etelätuulella.

    Sondby II (lat 60° 16.007' lon 25° 50.534')
    Meren rannalla n. 20 km keskustasta, uimaranta, ulkokäymälät, grilli. Porvoon paras uimapaikka aikuisille. Hyvä kajakin veteenlaskupaikka. Pääsee hyvin autolla. Soveltuu ilta-auringon nauttimiseen.

    Köttbodan ulkoilualue (lat 60° 16.488' lon 25° 51.011')
    Sondbyn itäkärjessä uimaranta, pukusuojat, ulkokäymälät, grilli, telttailu. Partiolaisten suosiossa. Osa rannasta on aidattu ja siellä on mahdollista uittaa koiria. Hyvä kajakin veteenlaskupaikka. Pääsee hyvin autolla. Soveltuu aamuauringon nauttimiseen.

    Skeppars (lat 60° 15.098' lon 25° 46.121')
    Ulkoilualue Sondbyssä n. 20 km keskustasta, ei erityispalveluja, aluetta voi käyttää ulkoiluun, kalastusmahdollisuus. Karavaanereitten leirintäpaikka, jossa kioski kesäisin. Hyvä kajakin veteenlaskupaikka. Pääsee hyvin autolla.

    Sandholmen eli Benitan Kahvila (lat 60° 14.051' lon 25° 52.234')
    Pellingin pohjoisosassa, käyntisatama, polttoaineen myyntipiste, kahvila, hiekkaranta. Sopiva päiväretkikohde. Kesätorien aikana melonnan tyhjentämiä energiavaroja voi täydentää saaristoherkuilla kuten savustetulla kalalla: http://www.pellinge.net/sommartorget/findex.html


    Virvik (lat 60° 20.5' lon 25° 54.702')
    Ulkoilualue n. 20 km keskustasta. Alueella 18-reikäinen golfrata (Virvik Golf r.y., puh. (019) 579 292), klubiravintola ((019) 579 117), pienvenesatama, suosittu uimaranta sekä leirintä- ja asuntovaunualue. Hyvä melonnan lähtöpaikka, joskin kajakkia joutuu yleensä kantamaan parkkipaikalta rannalle (220m). Hyvä nuotio ja telttailumahdollisuus sekä hieno luontopolku (3 km) lähtee Golf keskuksesta

    Mäntysaari (Furuholmen) (lat 60° 19.169' lon 25° 36.879')
    Emäsalosta koilliseen, laituri, grillit, ulkokäymälät, telttailu, kalastusmahdollisuus. Suosittu nuoriso ja lähikohde, siksi hiukan suttuinen.

    Fåfängholmen (lat 60° 12.877' lon 25° 34.005')
    Hyvin kaunis asumaton saari Emäsalon ja Onäsin välissä. Saaren lounaisosa on kaupungin maata. Ei palveluja vielä (varmaan järjestetään lähiaikoina). 

    Kökudden (lat 60° 19.94' lon 25° 32.544')
    Retkeilyalue Åminsbyssä, Treksilästä etelään n. 3 km, kalastusmahdollisuus. Upeat kalliot, soveltuu kävelykohteeksi.


    Vitholmen 60°14,48' 25°29,59'
    Kallioinen Retkeilysaari Kalvön länsipuolella.


    Linholmen 60°14,0' 25°44,5'

    2.5 km Skepparsista upealla paikalla Vessön ja Emäsalon välissä. Roska-astia ja nuotiopaikka saaren itäkärjessä. Kivikkoinen ja vaikeakulkuinen saari jossa ei ole laitureita.

    Fladan 60°19,32' 25°43,03' (WGS84)
    Alun perin luonnonkanava, toki nykyään voimakkaasti ruopattu

    Fladalla täytyy olla malttia meloa hiljakseen, ettei törmää lehmiin, ankkoihin tai muuhun vastaantulevaan liikenteeseen.


    Napoleonin sarkofagi (Onas) 60°11,60' 25°31,45' (WGS84)
    Legendan mukaan tästä aihiosta oli tarkoitus tehdä sarkofagi Napoleon Bonabartelle (1769-1821)

     

    Kaivokari (60°11,97' 25°29,58')
    Helsingin kaupungin omistuksessa Onaksen länsipuolella
    Grillipaikka, käymälät, jätehuolto, septin tyhjennys. 

    Uudenmaan virskysalueyhdistyksen kohteet

     Nämä löytyvät parhaiten heidän sivuiltaan http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13376

    Lillfjärden – Pernaja

    lat 60° 16.314' lon 26° 6.141'

    Useita hienoja kallioita, soveltuu hyvin niin leiriytymiseen kuin nuotiopaikaksi. Oiva melontakohde. Kaivo 

    Brokholmen - Porvoo

     lat 60° 13.582' lon 25° 59.763'

    Stora Brokholmenin eteläosa soveltuu hyvin nuotiopaikaksi ja leiriytymiseen. Kaivo.

    Bredholmen - Porvoo

    lat 60° 13.728' lon 26° 0.71'

    Bredholmen on suosittu purjevenelijöiden levähdyspaikka

    Bockhamn – Pernaja

    lat 60° 16.066' lon 25° 59.925'

    Purjeveneilijöiden suosima levähdyspaikka. Sopii niin telttailuun kuin nuotiopaikaksi. 

    Norra Sandö – Porvoo

    lat 60° 13.008' lon 26° 0.499'

    Todella upea kallioinen ja hiekkarantainen saari, joskin hiukan suosionsa pilaama. Hyvä telttailupaikka.

     

    Stornäsudden – Porvoo 

    lat 60° 18.994' lon 25° 36.113'

    Hyvä vaihtoehto Mäntysaarelle (Furuholmen) lähimelontakohteeksi. Rantautua kajakilla voi niemen itärannalta. 

    Varlaxudden – Porvoo

    lat 60° 12.323' lon 25° 38.031'
    Todella hieno kallioinen retkikohde lintujen kevätmuuttoa seuraamaan. Vaikea rantautumismahdollisuus joten soveltuu paremmin Porvoosta pyöräretken kohteeksi. 

    Onas – Porvoo

    lat 60° 11.471' lon 25° 32.948'

    Hienot kalliot ja sopii melontakohteeksi. Rantautuminen voi olla vaikeata, koska laituria ei taida olla ja ranta on kovin kivikkoinen.

    Pirttisaari-Lerviksudden

    lat 60° 9.64'  lon 25° 26.822'

    Todella kaunis ja moninainen alue, rehevineen metsine ja kalliorantoineen. Svartvikenin lahdella oleva laituri soveltuu veneilijöille ja Lerviksuddenin alue melojille (suojainen helppo rantautuminen). Kaunis näkymä aavalle merelle ja Söderskärin majakan suuntaan.  Alueella on kaksi historiallista tykkiasemaa, bunkkeri ja tulenjohtotorni. Uusi nuotiokatos + siistit puuceet.

     

    Lauantai-sunnuntairetki Pellinkin saaristoon. Yhteensä noin 40 km.

     

    Retken valmistelut kannattaa tehdä edellisenä illalla. Kirkkaina kesäaamuisin meri on yleensä vähäaaltoinen tai jopa tyyni aina klo 10:00 asti, joten aamulla ei kannata hukata. Eväät kannattaa valmistaa illalla, ja muutkin tarvittavat melontatarvikkeet varata valmiiksi autoon. Herätyskello soimaan viimeistään kuudeksi ja aamulla aurinkovoidetta ja kahvia runsaasti naamaan. Ja sitten autolla suunta kohti Sondby II rantaan (lat 60° 16.004'  lon 25° 50.412'). Rannalla kajakkeja ja tavaroita pitää kantaa 200 m, koska autolla ei pääse ihan rantaan.

     

    Aurinkolasit silmille, kajakki veteen ja meloksi. Hiljaista aamutyyntä nauttien Fallholmenin ja Korsön välistä melotaan kohti Skagetin hiekkasärkkää (lat 60° 14.782'  lon 25° 50.776'). Hiekkasärkän kivien lomissa ja rannalla näkyy useita eri sorsalajeja, joutsenia ja hanheja. Hieno hiekkasärkkä jatkuu pitkälle kohti vastakkaista saarta. Jos särkkään juuttuu, niin kajakissa istuen käsillä kajakkia vähän nostaen peruutetaan syvempään veteen ja seuraava yritys hiukan kauempana rantaa. Kiviä pitää toki varoa. Särkän jälkeen kohti Siperholmenin ja Brändholmenin välistä salmea lat 60° 14.501'  lon 25° 51.532'. Alhaisella vedenkorkeudella salmesta joutuu nousemaan ja kajakin kantamaan hiekkakannaksen yli ellei halua kiertää saaret. Salmeen jälkeen pitää varoa kareja. Vastavaloon niitä ei hevillä näe.

     

    Seuraavaksi suuntana Benitan kahvila (lat 60° 14.044'  lon 25° 52.224'). Venerannan eteläpuolella uimarannalle voi rantautua helposti. Kesälauantaisin joka lauantai 28.5.–18.9. (ei juhannus), klo 9–12 Pellingin kesätori Benitan kahvilan vieressä, on saariston suosittu kohtaamispaikka. Torilla myydään mm. vihanneksia, kukkia, kalaa, käsitöitä ja kotileivonnaisia. http://www.pellinge.net/sommartorget/findex.html. Täällä kannatta täydentää pikaisen aamupalan jättämät puutteet savukalalla ja saaristoleivällä. Viimeistään täältä pitää ottaa pari litraa vettä mukaan.

     

    Jos ei tuule idästä kannattaa jatkaa Österbyn itäpuolen sillan alta (lat 60° 13.568'  lon 25° 53.54') Ölandetin itärantaa pitkin. Itätuulella kannattaa koko retki kiertää myötäpäivään, eli käänteisesti mitä tässä kerrotaan. Kalasääsken pesää Silholmenin (lat 60° 12.859'  lon 25° 54.56') luona pitää kiertää kauempaa, jotta linnut eivät häiriinny. Ölandetin jälkeen Stora Bjurholmen itärantaa pitkin kohti läntisen Sandön itäkärkeä (Sandöskatan, lat 60° 11.958'  lon 25° 56.506'). Tyynellä voitte katsella kajakista käsin läntisen Sandön upeata etelärantaa. Saaren lounasrannalla on pyöreistä ja tasaisen kokoisista kivistä koostuva hieno luonnon soraranta., Saaren länsisalmi on kasvanut umpeen, mutta sinne on muodostunut upea laguuni, jonne pääsee kajakilla etelästä (Retket ja reitit -sivun valokuva on otettu täältä). Nouskaa läntisen Sandön itäkärjessä lounaalle ihastelemaan upeita kallioita ja aavaa merta. Lounaan jälkeen nauttikaa nokoset kalliokolon lämmössä.

     

    Nokosten jälkeen tarkastakaa tuulen ja aallokon voimakkuutta. Miedolla kelillä kannattaa meloa suoraan itään Utterholmenin ja Måsholmarnien eteläpuolelta kohti Trutklobbenin väliin lat 60° 12.37'  lon 25° 58.937', Tästä edelleen sään salliessa itäisen Sandön eteläpuolelta saarta ihaillen ja kiviä varoen kohti Sandön hiekkarantaa (lat 60° 13.019'  lon 26° 0.502'). Sandön eteläranta on kivikkoinen ja lohkareinen. Se erottuu maisemasta ja sillä on maisema-arvon lisäksi myös geologista arvoa. Sandö on ainutlaatuisen kaunis, kapea ja matala harjusaari. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Virkistysalueyhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Loppupäivän voi ihastella kävellen saaren kauneutta. Tänne kannattaa leiriytyä sillä sunnuntaina on hiukan enemmän melottavana. Porvoo tarjoaa nuotiopuita iltanuotioon. Halutessa voi toki meloa pienen iltalenkin jonkun lähisaaren (esim. Virskärenin, Stångskärin tai molempien) ympäri.

     

    Kovemmalla tuulella kannattaa läntiseltä Sandöltä suunnata Brändholmen suojaista puolta Älskholmarnien pohjoispuolelle (lat 60° 12.866'  lon 25° 56.92') ja Aspholmenin ja Korsholmenin pohjoispuolelta ja Longhällenin (lat 60° 13.019'  lon 25° 59.675') suojassa kohti itäisen Sandön hietikkoa.

     

    Seuraavana aamuna hyvän aamiaisen jälkeen melomaan rauhallisesti ja ympärilleen katsellen itään Granholmen etelä-itäpuolelta kohti Nyviksholmenin ja Söderuddenin välistä salmen lat 60° 13.338'  lon 26° 1.201' läpi Bastön lagunia ihailemaan. Laguunin jälkeen itää kohti luotoja ihastellen kohti Måsholmenia lat 60° 13.979'  lon 26° 2.872' ja Gåsholmenia. Sieltä melotaan Källklobbarnien lat 60° 14.18'  lon 26° 3.074' väliin. Kahden lähes toisissaan kiinni olevan kallioisen saaren väliin jää matalahko vesiallas. Saarten välissä vallitsee erittäin levollinen tunnelma. Vesipinta on tyyni eivätkä ulkopuoliset äänet kantaudu kohteeseen.

     

    Källklobbarnasaarten väistä pohjoiseen Fåbisthålmarnien väliin lat 60° 14.579'  lon 26° 2.809'. Kauniit pääosin loivahkot, silokalliorannat ympäröivät saariryhmää. Saarien keskellä kasvaa mäntypuustoa. Erityisen kauniilta saariryhmä näyttää sitä luoteen suunnalta lähestyttäessä. Korkealla vedellä saarten välistä pääsee luoteeseen kohti Finnholmnsfladania lat 60° 14.802'  lon 26° 1.315'. Finnholmarnan kohde koostuu kaunismuotoisista kalliorannoista. Fladanin pohjoissivulla voi nousta maihin tauolle ja pientä purtavaa maistelemaan.

     

    Tauon jälkeen Finnholmarnan hienosta kapeikosta länteen saarten läpi ja saarten jälkeen koukataan etelään kohti Herrskärin kalastajakylää lat 60° 14.514'  lon 26° 1.107'. Saaren vanha rakennuskanta muodostaa kylämäisen ryppään saaren itäosaan. 1920-luvulla Herrskär ja muut vastaavat kalastajakylät elivät kukoistuskauttaan. Herrskärin lounaisosaan sijoittuu pääosin kalliorantojen rajaama laguuni. Sisäiänmenoaukon pohjoispuolella kallio muodostaa jyrkän seinämän.

     

    Herrskärin jälkeen etelään Bredholmenin itäpuolelta lat 60° 13.739'  lon 26° 1.195' ja sitten salmesta länteen kohti Stora Brokholmenin eteläkärkeä lat 60° 13.619'  lon 25° 59.856'. Stora Brokholmenin siluetti on hieno erityisesti saarta lännen suunnalta lähestyttäessä: pitkänomainen tasaisen loivasti kohoava kumpu mäntyvaippoineen. Muun muassa siluetiltaan se poikkeaa selvästi alueen muista saarista. Stora Brokholmen saarta lähemmin tarkasteltaessa huomio kiinnittyy saaren pohjoisosaan, joka on hyvin omaleimaisen näköinen. Ranta-alue ja itse asiassa koko kapea pohjoiskärki

    on suurikokoisten pyöreähköjen kivien peittämä. Kivien lomassa kasvaa harvakseltaan kaunismuotoisia tuulen tuivertamia mäntyjä. Stora Brokholmen on kolmen saaren muodostama Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen kohde. Saarelta on otettu vuosikymmeniä sitten hiekkaa.

     

    Stora Brokholmemnilla on hyvä uimaranta, nuotiopaikka ja kaivo, joten se on oivallinen lounaspaikka. Muista ottaa lounasnokoset. Lounaanjälkeen suuntana Sundholmenin pohjoisranta lat 60° 13.825'  lon 25° 58.311' ja sieltä länteen Lökön pohjoispuolelta Tullandetin pohjoispuolelta lat 60° 14.027'  lon 25° 55.234' ensin vanhan sillan alta ja sitten uuden sillan alta kohti Benitan kahvilaa kahvista ja jäätelöstä nauttimaan.

     

    Kotimatkalla Benitan kahvilasta Sondby II Korsö kannattaa kiertää itäpuolelta lat 60° 15.286'  lon 25° 51.631'. Körsösundetin rantojen kyläyhteisöä ja siistiä rantaa voi ihailla. Salmen jälkeen Korsön itärantaa pitkin perille Sondby II uimarannalle. Näin on päästy perille kiertäen osa kauneinta Suomen saaristoa. Lisää nähtävää löytää varmasti laajentamalla melontaretkiä.

     

     

     

     

     

     

     

     

    Merkittävimmät liikkumisrajoitusalueet

     

    Södeskär Maihinnousu pääsaarilla (majakka, linnustontutkimusasema) on kielletty 1.5. - 1.8. ja muilla saarilla 1.5. - 15.8. välisenä aikana.

    Långören Maihinnousu ja liikkuminen vesillä 100 m lähempänä rantaa 1.5. - 15.7. välisenä aikana kielletty.

    Ruskis Liikkuminen ja kalastaminen Sikosaaren ja Pellingintie välisellä vesialueella on kielletty 1.4. - 31.8. välisenä aikana.

    Stensbölefjärden
    Vesialueella on kielletty liikkuminen 200 m lähempänä rantaa sulan veden aikana.

    Mjåviken Maihinnousu ja oleskelu alueella on luvanvaraista. Kalastus ja veneellä liikkuminen lahdella on kuitenkin sallittua.

    Gåsholmen-Sandö Maihinnousu ja oleskelu 1.5. - 15.7. välisenä aikana on kielletty.

    Stora Fårholmen Pirttisaaren pohjoispuolella. Maihinnousu 1.4. - 15.7. välisenä aikana kielletty.

    Tunnholmen varmistamaton ympärivuotinen maihinnousukielto

    sekä:
    Varlaxuddenin luotsiasema ja Glosholmenin merivartiosto ympärivuotinen maihinnousukielto

     

    Loviisan (entisen Pernajan) kunnassa:
    Stora Nätiholmen, Klovholmen ja Mössholmen maihinnousukielto

    Hamnholmen (Maihinnousu kielletty muistaakseni 31.7 asti)

    Kakuhällarna maihinnousukielto

    Klovholmarna Pernajanlahdella maihinnousukielto

    Pernajanlahden suojelualue varmistamaton liikkumiskielto 31.7 asti

     

    Palvelut:

    Emäsalon sillan eteläpäädyn kahvila (lat 60° 18.561' lon 25° 35.411')
    Hamarin sataman kahvila (lat 60° 21.419' lon 25° 38.435')
    Benitan Kahvila (lat 60° 14.059' lon 25° 52.23')
    Tirmon kauppa ja baari/ravintola (lat 60° 14.808' lon 25° 53.825')
    Kabbölen kahvila (lat 60° 18.347' lon 26° 4.89')
    Skeppars (lat 60° 15.098' lon 25° 46.121')

    ja hiukan kauempana rannasta:
    ravintola&kahvilatVirvikin Golf (lat 60° 20.938' lon 25° 54.223')
    ja Rönnäsin Golf (lat 60° 22.32' lon 26° 2.428')
    kauppat Härkäpää, Sarvisalo (lat 60° 18.345' lon 25° 57.752')
    ja Fagersta (lat 60° 17.288' lon 25° 48.854')

    Kajakin vesillelaskupaikkoja, joihin kaikkiin pääsee helposti autola:

    Sakta fartenin venesäilytyspaikka. (lat 60° 22.98' lon 25° 40.257') Helppo veteenlaskupaikka, Laituri
    Hamarin kahvila (lat 60° 21.419' lon 25° 38.435') helppo hiekkaranta ja laituri
    Emäsalon sillan molemmat päät (lat 60° 18.561' lon 25° 35.411') (keskinkertainen veteenlaskupaikka)
    Edesviken (lat 60° 12.931' lon 25° 37.971') Vaarlahti, Emäsalon eteläosassa; (keskinkertainen asfalttipäällysteinen veneenlaskuluiska)
    Skeppars (lat 60° 15.098' lon 25° 46.121') (helppo hiekkaranta ja laituri)
    Sondby1 (lat 60° 15.86' lon 25° 49.229') Hyvä ja helppo melonnan lähtöpaikka, joskin kajakkia joutuu yleensä kantamaan parkkipaikalta rannalle n . 200m.
    Sondby2 (lat 60° 16.007' lon 25° 50.534') Hyvä ja helppo melonnan lähtöpaikka, joskin kajakkia joutuu yleensä kantamaan parkkipaikalta rannalle n . 200m.
    Köttbodan ulkoilualue (lat 60° 16.488' lon 25° 51.011') Autolla pääsee hyvin rantaan asti; helppo hiekkaranta
    Tirmo (lat 60° 14.808' lon 25° 53.825') keskinkertainen veteenlaskupaikka laiturilta
    Virvik (lat 60° 20.5' lon 25° 54.702') Hyvä ja helppo melonnan lähtöpaikka, joskin kajakkia joutuu yleensä kantamaan parkkipaikalta rannalle (220m).
    Lindvik (Jakarin uimaranta) Kalaxintie 171 (lat 60° 23.703' lon 25° 53.507') (helppo hiekkaranta)
    Jakarintien Ilolanjoen ylitys (Hagaborg) (lat 60° 24.807' lon 25° 48.585') helppo hiekkaranta
    Kabböle (lat 60° 18.347' lon 26° 4.89') (helppo hiekkaranta)
    Backstensstranden Pernajan kirkonkylässä (lat 60° 25.596' lon 26° 2.844') (helppo hiekkaranta)
    Harudden Veneluiska (lat 60° 21.648'  lon 26° 3.936')